Tietoisuustaitoharjoitus siirtymätilanteisiin

TIETOISUUSTAITOHARJOITUS HAASTAVIEN TILANTEIDEN TUEKSI

Ajatuksemme kulkeutuvat helposti menneeseen tai tulevaa, ne voivat saada aikaan ikäviä tunteita tai häiritä keskittymistämme. Voimme opettaa itseämme ja lapsiamme pysähtymään aika ajoin aistimusten, tunteiden, ajatusten ja toimintayllykkeiden äärelle. Havainnoimaan, mitä meissä juuri nyt on meneillään. Christopher Willard ohjaa kirjassaan (Raising Resilience: The Wisdom and Science of Happy Families and Thriving Children) meitä tekemään aika ajoin seuraavan tietoisuustaitoharjoituksen, jotta opimme paremmin selviytymään aikaisempaa paremmin ikäviä tunteita sisältävissä tilanteissa – tai niitä ennakoidessa:

 

Aloita ottamalla muutama rauhoittava hengitys.. sisään ja ulos.

Vie huomio ensin kehoosi. Millaista tietoa saat aistiesi kautta (esim. mitä kuulet, näet tai tunnet). Millaisia viestejä huomaat kehostasi tulevan?

Entä millaisia tunteita sinulla on juuri nyt?

Mitä haluaisit tehdä juuri nyt?

Millaisia ajatuksia sinulla on, mitä ajattelet?

 

Rohkaise lapsia viettämään näitä tietoisuushetkiä erityisesti siirtymätilanteissa tai tilanteissa, joissa heille on usein tullut ahdistusta tai muita ikäviä tunteita. Kuitenkin ennen kuin ikävät tunteet ovat ottaneet kokonaan vallan, silloin hän tarvitsee toisenlaista apua tunteiden säätelyyn. Voit pyytää lapsia vastaamaan kysymyksiin ääneen, jo pelkkä asioiden sanoittaminen (tai piirtäminen) voi antaa tarvittavaa etäisyyttä tilanteeseen. Näin esimerkiksi ennen oppituntia:

 

aistimus: kuulen kavereiden puhetta ja tunnen märät sukat, on kylmä

tunne: väsyttää ja ärsyttää

haluaisin tehdä: jättää tehtävät ja mennä syömään

ajatukset: olen varmaan kipeä, mitä jos en pääse illalla harkkoihin

 

Willard on antanut tälle harjoitukselle nimen SEAT, jossa S tarkoittaa aistimuksia (Senses and Sensations), E tunteita ja emootioita (Emotions), A toimintayllykkeitä (Actions) ja T ajatuksia (Thoughts).

 

Kun olemme tietoisia siitä, mitä kehossamme ja mielessämme on meneillään, voimme ikään kuin ottaa askeleen taaksepäin ja tehdä tämän jälkeen järkevän toimintapäätöksen: olisiko tarvetta ehkä muutamaan tietoiseen hengenvetoon, entä olisiko hyvä kiinnittää huomio esimerkiksi jalkapohjien tuntemuksiin alustaa vasten tai käyttää mitä muuta tahansa keinoa, joka rauhoittaa mieltä tai rentouttaa kehoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *